Työkalu: Business Model Canvas

Alexander Osterwalder esitteli kehittämänsä canvaspohjan kymmenisen vuotta sitten. Business Model Canvas eli BMC on kehitetty alunperin strategisen johtamisen työkaluksi. Se tiivistää yksinkertaiseksi kokonaisuudeksi yrityksen liiketoimintamallin, joka kuvaa muun muassa liiketoiminnan kannalta keskeisimmät menestystekijät sekä niiden väliset suhteet. 

 BMC taipuu ketterästi esimerkiksi liiketoimintamallien suunnitteluun, työkaluksi strategian jalkauttamiseen, uuden konseptin esittelyyn sekä olemassaolevan liiketoiminnan kehittämiseen. Palvelumuotoilussa sen tarkoituksena on kuitenkin antaa hyvä yleiskuva organisaatiosta ja itse tykkäänkin täyttää canvaspohjan heti ensimmäisenä muotoiluprojektin alussa. 
BMC kuvattuna Arterin ARC-ohjelmistolla

 Perinteinen BMC-työkalu on jaettu yhdeksään laatikkoon: arvolupaus, asiakassuhteet, kanavat, asiakasryhmät, resurssit, prosessit, kumppanit sekä tulot ja menot. Perusajatuksena on, että koko taulun keskimmäisin laatikko kuvaa asiakkaalle toimitettavan arvon ja tästä on myös hyvä aloittaa taulun täyttäminen, sillä se kiteyttää tavallaan myös yrityksen olemassaolon. 

Pysähdy pohtimaan asiakasta

Seuraavaksi pohjassa voidaan siirtyä kolmeen oikeanpuolimmaiseen laatikkoon, jotka omassa mallissani olen kuvannut vaaleanpunaisella värillä. Nämä laatikot pakottavat hetkeksi pohtimaan yrityksen asiakassuhteita, asiakasryhmiä ja kanavia. Olen huomannut asiakassuhteiden määrittämisen olevan monesti hankalaa, mutta pohtimisen voi aloittaa esimerkiksi näillä yksinkertaisilla kysymyksillä: 
  • Minkälaista suhdetta asiakasryhmät yrityksen toiminnalta odottavat?
  • Minkälaisia suhteita asiakkaisiin on jo olemassa? 
  • Teemmekö B2B vai B2C?
  • Palvelemmeko asiakasta kasvotusten vai digitaalisesti?
  • Onko palvelu automatisoitua tai itsepalvelua?
  • Ovatko asiakassuhteemme henkilökohtaista?

Analysoi yrityksen toimintaa

Vasemman puolen kolme turkoosia laatikkoa ovat tyypillisesti helpompia täytettäviä, sillä ne kuvaavat yrityksen toimintaa: tarvittavia resursseja, prosesseja sekä kumppaneita. Koska palvelumuotoilussa on tarkoitus tuottaa myös liiketoiminnallista hyötyä organisaatiolle, lopuksi pohditaan kustannusrakenteita sekä ansaintalogiikkaa. Jos koetaan, että organisaatio ei tavoittele suoranaisesti voittoa, voi olla hyvä pohtia ansaintalogiikkaa sen kautta, mistä asiakas olisi valmis palvelussa maksamaan? Näin päästään kiinni toiminnan ytimeen. 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tuplatimantti

Kuva
Palvelumuotoilua ohjaa muotoiluprosessi, jota kutsutaan tuplatimantiksi. Nimitys tulee tavasta kuvata prosessia kahden timantin muodossa, jotka kuvastavat tiedon määrän kasvua ja tiivistymistä. Tuplatimantti ei kerro mitään muotoiluprojektin osallistujista, tavoitteista, kohteesta, työkaluista, aikataulusta tai menetelmistä. Se kuvaa kuitenkin yksinkertaisesti projektin etenemistä ja vaiheita. Tutki ja kartoita  Ensimmäinen tutkimisen ja kartoittamisen vaihe lähtee liikkeelle yleensä geneerisestä ongelmasta. Havaitaan, että kenkä puristaa jostain kohtaa. Tässä vaiheessa projektille lähdetään hakemaan raameja ja suunnitelmaa. On myös tärkeää määrittää, mitä konkreettista palvelumuotoiluprojektissa mitataan, sillä ilman mittausta ei voida tietää muotoilun vaikutuksia tai onko tavoitteet saavutettu.  Kun projektilla on raamit, voidaan kartoittaa, minkälaista tietoa tarvitaan asiakkaasta ja minkälaisia työkaluja tarvitaan tiedonkeruuseen. Tietoakaan ei kerätä umpimä...
Lue lisää

Työkalu: Asiakaspersoona

Asiakaspersoonat ovat ehdottomasti yksi palvelumuotoilun kiinnostavimmista työkaluista. Asiakaspersoonan tarkoituksena on luoda parempaa yhteysymmärrystä asiakkaasta sekä helpottaa kommunikointia. Persoonan avulla palveluntarjoaja pääsee kurkistamaan asiakkaan maailmaan ja katsomaan palvelua asiakkaan näkökulmasta.  Asiakaspersoona ei ole satuhahmo Asiakaspersoona on aina faktatietoon perustuva fiktiivinen hahmo.  Persoonia varten kerätään monipuolisesti erilaista tietoa ja dataa asiakkaista ja on äärettömän tärkeää, että tämä tieto pohjautuu oikeasti oikeaan elämään ja asiakkaan näkökulmaan. Tietoa ja persoonaa ei siis voi keksiä noin vain omasta päästään.  Kerätystä tiedosta pyritään analysoimaan keskeisimmät ominaisuudet, joita yhdistelemällä syntyy asiakaspersoonia. On hyvä tiedostaa, että persoonalla pyritään kuvaamaan tyypillistä asiakasta, jolloin ääripäiden muotoilu persoonaksi ei yleensä ole tarkoituksenmukaista. Valmis asiakaspersoona kulkee mukana muotoi...
Lue lisää