Työkalu: Business Model Canvas

Alexander Osterwalder esitteli kehittämänsä canvaspohjan kymmenisen vuotta sitten. Business Model Canvas eli BMC on kehitetty alunperin strategisen johtamisen työkaluksi. Se tiivistää yksinkertaiseksi kokonaisuudeksi yrityksen liiketoimintamallin, joka kuvaa muun muassa liiketoiminnan kannalta keskeisimmät menestystekijät sekä niiden väliset suhteet. 

BMC taipuu ketterästi esimerkiksi liiketoimintamallien suunnitteluun, työkaluksi strategian jalkauttamiseen, uuden konseptin esittelyyn sekä olemassaolevan liiketoiminnan kehittämiseen. Palvelumuotoilussa sen tarkoituksena on kuitenkin antaa hyvä yleiskuva organisaatiosta ja itse tykkäänkin täyttää canvaspohjan heti ensimmäisenä muotoiluprojektin alussa. 

BMC kuvattuna Arterin ARC-ohjelmistolla

Perinteinen BMC-työkalu on jaettu yhdeksään laatikkoon: arvolupaus, asiakassuhteet, kanavat, asiakasryhmät, resurssit, prosessit, kumppanit sekä tulot ja menot. Perusajatuksena on, että koko taulun keskimmäisin laatikko kuvaa asiakkaalle toimitettavan arvon ja tästä on myös hyvä aloittaa taulun täyttäminen, sillä se kiteyttää tavallaan myös yrityksen olemassaolon. 

Pysähdy pohtimaan asiakasta

Seuraavaksi pohjassa voidaan siirtyä kolmeen oikeanpuolimmaiseen laatikkoon, jotka omassa mallissani olen kuvannut vaaleanpunaisella värillä. Nämä laatikot pakottavat hetkeksi pohtimaan yrityksen asiakassuhteita, asiakasryhmiä ja kanavia. Olen huomannut asiakassuhteiden määrittämisen olevan monesti hankalaa, mutta pohtimisen voi aloittaa esimerkiksi näillä yksinkertaisilla kysymyksillä: 

• Minkälaista suhdetta asiakasryhmät yrityksen toiminnalta odottavat?
• Minkälaisia suhteita asiakkaisiin on jo olemassa? 
• Teemmekö B2B vai B2C?
• Palvelemmeko asiakasta kasvotusten vai digitaalisesti?
• Onko palvelu automatisoitua tai itsepalvelua?
• Ovatko asiakassuhteemme henkilökohtaista?

Analysoi yrityksen toimintaa

Vasemman puolen kolme turkoosia laatikkoa ovat tyypillisesti helpompia täytettäviä, sillä ne kuvaavat yrityksen toimintaa: tarvittavia resursseja, prosesseja sekä kumppaneita. Koska palvelumuotoilussa on tarkoitus tuottaa myös liiketoiminnallista hyötyä organisaatiolle, lopuksi pohditaan kustannusrakenteita sekä ansaintalogiikkaa. Jos koetaan, että organisaatio ei tavoittele suoranaisesti voittoa, voi olla hyvä pohtia ansaintalogiikkaa sen kautta, mistä asiakas olisi valmis palvelussa maksamaan? Näin päästään kiinni toiminnan ytimeen.